Selkeästi suosituin blogiartikkelimme lukijamäärältään tämän talven aikana on ollut Pitokarvasukset eli skin-sukset – perinteisen hiihdon tulevaisuus? Mielestäni tämä kertoo ainakin kaksi asiaa: 1) skin-sukset ovat viimeistään nyt lyöneet itsensä tunnetuksi hiihtäjien keskuudessa ja 2) tiedontarve on edelleen suurta. Ison lukijamäärän lisäksi olemme vastanneet lukuisiin sähköposteihin, puheluihin ja tiedusteluihin ladunvarressa skin-suksien toimivuudesta. Kirjoitetaanpa siis vielä muutama sananen lisää.

Ovatko ne oikeasti hyvät?

Kyllä ja ei. Absoluuttista vastausta on mahdotonta antaa, sillä muuttujia on liian monta. Olen yleensä kertonut omana mielipiteenäni, että skin-sukset ovat paras tällä hetkellä markkinoilla oleva kompromissi toimivuuden ja helppouden välillä. Skin-suksia löytyy lähes kaikilta eri merkeiltä useita malleja, joissa toisissa on mielestäni onnistuttu paremmin kuin toisissa. Kategorisesti ei voi siis sanoa, että skin-sukset ovat hyviä tai huonoja, koska kumpiakin löytyy markkinoilta.

Ovatko ne paremmat kuin voideltavat?

Kyllä ja ei. Vastaus riippuu jälleen täysin hiihtäjästä ja taustatekijöistä. Omakohtaisiin havaintoihin pohjautuen väittäisin, että 90%:lle kaikista hiihtäjistä ne voivat ovat paremmat. Suurin ongelma monille kuntohiihtäjille ja välillä myös aktiiveille on sopivan pidon saaminen suksiin. Normaalilla pakkaskelillä perinteinen pitovoitelu on hyvin yksinkertaista ja pito varmaa, mutta useasti muulloin monella hiihtäjällä näyttää olevan ongelmia pidon saamisessa. Karvat toimivat käytännössä kelillä kuin kelillä vähintään kohtalaisesti. Toisaalta esimerkiksi nykypäivänä yleistyneillä keinolumi-/tykkilumiladuilla skin-sukset ovat parhaimmillaan. Käytännössä mitä tiiviimpi latupohja sitä paremmin skin-sukset toimivat.

Mikä on paras skin-suksimerkki/-malli?

Olen kahden viime talven aikana hiihtänyt noin tusinan verran eri mallisia skin-suksia liki kaikilta valmistajilta. Osalla testihiihtoa on tullut vain joitakin kilometrejä, tosilla useita satoja. Kauppiaana olisi toki helppoa sanoa, että vain Peltonen ja Madshus osaavat tehdä hyviä skin-suksia, mutta totuus ei tietenkään ole tämä. Tänä päivänä moni valmistaja tekee hyviä malleja.  Jos jotain koehiihtojen perusteella voisi sanoa merkkeihin katsomatta, ero ihan halvimpien skin-suksien ja nk. keskihintaluokan (n. 250-300e) suksien välillä on aika iso. Tästä syystä esimerkiksi meidän pitokarva-valikoimamme alkaa vasta sellaisista suksimalleista, joille voin taata miellyttäviä hiihtokilometrejä ja oikeanlaista toimivuutta. Mutta sen verran pitää kauppiaana kyllä mainostaa, että sekä Madshus että Peltonen tekevät erittäin hyviä skin-suksia! 🙂

Voiko karvaa ”tuunata”?

Luonnollisesti voi –  mutta kannattaako on eri asia. Netistä löytyy helposti kuvia ja videoita, joissa pitokarvojen toimivuutta yritetään parantaa eri keinoin. Vaihtoehtoja ainakin partahöylästä luistonauhaan löytyy. Mielestäni näitä kaikkia voi kokeilla jos oma into riittää, mutta suksivalmistajien suosituksia ne eivät ole. Valmistajat ehdottavat lähinnä kahta eri tapaa hienosäätää karvasuksien toimivuutta: Ensimmäinen ja helpoin tapa on siirtää sidettä haluttuun suuntaan. Skin-suksien(kin) toimivuus yleensä muuttuu melko selkeästi siteen paikasta riippuen. Toinen suositeltu tapa on pitää karva puhtaana ja käyttää sille suunniteltuja hoitoaineita (esim. tämä). Näitäkin alkaa olla saatavilla käytännössä jokaiselta voidevalmistajalta ja niitä voi käyttää kaiken merkkisten skin-suksien kanssa. Omakohtaiset kokemukset myös vahvasti puoltavat hoitoaineiden käyttöä varsinkin Ruuhka-Suomen usein varsin likaisilla laduilla.